
Uuden tekstin kirjoittaminen alkaa usein siitä, mikä on sinulle tai organisaatiollesi tärkeää: haluat kertoa oman näkökulmasi, esitellä tavoitteesi tai painottaa sitä, mitä juuri teidän organisaatiossanne arvostetaan. Teksti keskittyy siihen, ”mitä me haluamme sanoa”. Tässä näkökulmassa kirjoittaja on keskiössä, ja lukijan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet tulevat usein vasta myöhemmin, jos lainkaan.
On ihan luonnollista, että omat tavoitteet ja asiantuntijuus ovat usein selkeä lähtökohta. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että lukija ei välttämättä ymmärrä, miksi juuri hänen pitäisi kiinnostua, jos näkökulma pysyy vain lähettäjän omassa maailmassa. Tämän vuoksi lukijaymmärrys on tärkeää.
Hyvä kirjoittaja ei ajattele vain omaa viestiään, vaan myös sitä, miten lukija sen kokee. Tekstin tarkoitus ei ole vain jakaa tietoa, vaan saada lukija ymmärtämään ja tarvittaessa toimimaan. Kun ymmärrämme lukijan tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja taustat, viestimme tavoittaa paremmin ja vaikuttaa tehokkaammin.
Hyvästä lukijaymmärryksestä on hyötyä sekä sinulle että lukijalle
Mutta miten lukija tunnistetaan? Yksinkertainen keino on miettiä, kuka tekstiäsi lukee, mitä hän tietää aiheesta ja mitä hän haluaa siitä saada irti. Lukijapersoona – muutama lause, joka kuvaa tyypillistä lukijaasi – auttaa pitämään tämän mielessä koko kirjoittamisen ajan.
Kun lähestyt tekstiä lukijan näkökulmasta, voit kääntää viestisi “meiltä lukijalle” -muotoon. Esimerkiksi sen sijaan, että kirjoitat ”Meidän palvelumme tarjoaa…”, voit kirjoittaa ”Sinä saat tämän palvelun avulla…”. Pienilläkin muutoksilla tekstistä tulee selkeämpi, helpommin ymmärrettävä ja lukijalle merkityksellinen.
Selkeä kieli ja looginen rakenne tukevat tätä vielä enemmän. Vältä pitkiä virkkeitä ja ammattislangia, käytä konkreettisia esimerkkejä ja tuo tärkein asia esiin heti alussa. Kysy tarvittaessa kysymyksiä, kannusta pohtimaan ja tarjoa lisätietoa, mutta pidä perusviesti yksinkertaisena.
Lukijaymmärryksen huomioiminen tuo konkreettisia hyötyjä: tekstiä on helpompi seurata, lukija saa arvokasta tietoa ja organisaation viestintä vaikuttaa uskottavalta ja luotettavalta. Kun kirjoittaja ja lukija kohtaavat tekstissä, viesti tavoittaa.
Lähteet:
Suominen, R. (2019). Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi. Tampereen yliopisto.
Öörni, E. (2018). Selkeä kieli, toimivat tekstit. Helsinki: Kauppakamari.

Tarvitsetko apua tekstien kanssa?
Jos haluat selkeyttää verkkosivujesi tekstejä tai kehittää organisaatiosi viestintää,